sunnuntai 12. elokuuta 2012

Aamupuuro leivässä

Ankean sunnuntaiaamun pelastaa uunituoreet teeleivät. Nämä kauraiset teeleivät ovat paitsi hyviä ja nopeita tehdä myös erinomainen aamupuuron korvike. Erehdyttävästi kaurapuuroa muistuttavaa taikinaa pellille levittäessä voi helposti huijata itsensä uskomaan, että terveellisyyskerroin leivissä hipoo taivasta.


Kauraiset teeleivät

2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl rouhittua anista
1 rkl siirappia
2 rkl rypsiöljyä (kylmäpuristettu rypsiöljy sopii tähän erinomaisesti)
1,5 dl kylmää maitoa

Sekoita kuivat aineet kulhossa keskenään. Lisää joukkoon siirappi, öljy ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille kahdeksi n. 20 sentin kiekoksi veitsen avulla. Jaa kiekot neljään osaan painamalla veitsellä ristikkäiset viillot taikinan pintaan. Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia. Tarjoile maustamattoman tuorejuuston, hyvän hillon ja pehmeän voin kera.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Lime-valkosuklaakakku ja valkosuklaa-mansikkafudge


Tämä vastavalmistunut insinööri väkerteli valmistujaisjuhliinsa hyydytetyn lime-valkosuklaakakun, jota koristelivat itseväkerretyt suklaaperhoset ja myrkyttömät, omasta pihasta poimitut herkulliset ruusunlehdet.

Ohje kakkuun löytyy täältä.

Taustalla näkyy myös valkosuklaa-mansikkafudgen paloja. Fudge on tehty Sara la Fountainin cookies and cream -fudgen ohjeella, jossa dominokeksit vaihtuivat pakastekuivattuun mansikkaan. Jos tykkää äkkiämakeasta, niin tätä kannattaa kokeilla.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Alkupalaksi maku Thaimaasta

Helppoa, hyvää - ja valmistuu kädenkäänteessä. Tämän Farang-vivahteisen ja ehdottomasti autenttiselta thairuualta maistuva "salsa" sopii alkupalaksi sellaisenaan, pienistä keksikupeista tarjottuna - tai lisukkeeksi katkaravuille tai vaalealle kalalle.





Alkupala mangosta, chilistä ja limestä

Yksi kokonainen, napakka mango pieneksi kuutioituna
Puolikas punasipuli pieneksi silputtuna
Kourallinen tuoretta korianteria silputtuna
Yksi punainen chili
Yhden limetin mehu
Kaksi ruokalusikallista makeaa chilikastiketta

Jos et halua herkusta kovin tulista, muista poistaa chilistä siemenet ennen silppuamista!

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna tekeytyä jääkaapissa puolisen tuntia. Lapioi suuhun sellaisenaan tai tarjoile hienostuneesti alkupalana itämaisella illallisella.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Ravintola Farang, Helsinki

Ravintola Farangia kehutaan pitkin internetin ihmeellistä maailmaa. Paras ystäväni rakastaa hyvää ruokaa - ehkäpä vielä paljon enemmän kuin minä - ja päädyinkin sujauttamaan hänen joululahjapakettiinsa kirjeen, jossa lupasin viedä hänet syömään Farangiin tammikuun loppupuoliskolla. Tein pöytävarauksen hyvissä ajoin, melkein kaksi kuukautta etukäteen, mikä aluksi tuntui kyllä hieman hätävarjelun liioittelulta, mutta joka loppupeleissä saattoi olla erinomainen ratkaisu. En tiedä millainen pöytävarausjärjestelmä Farangissa on käytössä, mutta pöytävarauksen aikainen ajankohta saattoi olla osasyy siihen, että saimme ravintolasta ehkä parhaan mahdollisen paikan: Kivan, hieman syrjäisen nurkkapöydän pienemmästä, tunnelmallisemmasta salista.

Tilasimme Ao Nang -maistelumenun viinisuosituksineen kahdelle. Jottei tästä postauksesta tulisi liian pitkä, tiivistän viiniarvostelun yhteen sanaan: Täydellistä.

Ao Nang -tastingmenu koostuu yhdeksästä eri ruokalajista, jotka kaikki löytävät juurensa Thai-keittiön eri vivahteista. Annokset olivat jo visuaalisestikin kokemus, mutta niin kauniita kuin ne olivatkin katsella, ne maistuivat, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, vielä paremmalta.

Ao Nang -makumatka alkaa vihersimpukoilla ja paahdetulla kookosdressingillä. Jos ei pidä kalakastikkeen mausta, tämä elämys tuskin osoittautuu valtavan mieluisaksi, mutta meidän kahden pöytäseurueessa alkupala oli ehkä koko maistelumenun upein kokemus. Allekirjoittaneen on tosin edelleen vaikea päättää, kumpi säväytti enemmän, vihersimpukat vai listan seuraava makuyhdistelmä, johon sisältyy Farangin makkaraa ja cha plu -lehteä lisukkeineen.

Alkupaloja seurasi annos, joka sisälsi suolapossua, tiikerirapuja ja banaaninkukkaa. Kaksi viimeisintä komponenttia toimivat mainiosti yhteen, mutta tässä kohdassa makumatkaa kohtasimme ensimmäisen lievähkön pettymyksen: Suolapossu maistui aivan joulukinkulta. Pettymys onneksi unohtui seuraavan ruokalajin saapuessa pöytään, sillä rapeaksi paistettu possu palmusokerikaramellilla ja vihreällä mangosalaatilla höystettynä oli juuri niin hyvää kuin internetin käyttäjät väittävät sen olevan.

Listan seuraava ruokalaji oli meille molemmille pettymys. Toki jo nimikin - Morning Glory - viittaa hieman miedompiin, aamupalalle sopivampiin makuihin, ja itseasiassa tämä tofua ja vesikrassia sisältävä keitto muistuttaakin erehdyttävästi Khao Tom -nimistä riisikeittoa, jota Thaimaassa tavataan syödä aamupalalla tai lounalla. Ei keitto sinänsä pahaa ole, mutta maut ovat mielestäni aivan liian latteat Ao Nang -maistelumenun kokonaisuutta ajatellen. Keitto sopisi huomattavasti paremmin esimerkiksi lounasajalla tarjoiltavaksi.

Seuraava ruokalaji pelasti kuitenkin tilanteen. Paistettu kampasimpukkaa vihreän curryn kera toimii. Tämä herkku nousikin selväksi kakkossuosikiksi pöytäseurueessamme. Kampasimpukoita seurasi kookoscurryssa haudutettua karitsaa. Jos pitää Etelä-Thailaisesta massaman-currysta ja lampaasta, tämä ruokalaji on ehdottomasti kokeilun arvoinen. Minun on kuitenkin todettava, että jopa oman paikkakuntani thaimaalainen ravintola tekee huomattavasti parempaa Etelä-Thaimaalaista currya. Siksi ruokalaji oli tavallaan pettymys sekin. Ystävälleni, joka inhoaa lammasta, kyseinen lammascurry ei maistunut juuri ollenkaan.

Jälkiruuat ovat haastava laji aasialaisessa keittiössä, ja itseasiassa koko jälkiruokakäsite on Thai-kulttuurissa melko vieras. Siihen nähden Farangin mestarit onnistuivat jäkiruokien kohdalla häkellyttävän hyvin: molemmista jälkiruuista löytyi eksoottisia, Kaakkois-Aasiaan vahvasti viittaavia makuja, sellaisia kuten tamarind ja litsi.

Aterian päätteeksi pädyimme tilaamaan vielä pari drinkkiä, ihan vain kokeilumielessä - ja ehkä osittain pitkittääksemme ihanaa iltaa kauniissa ympäristössä. Varmasti riittää, kun kerron, että suosikkidrinkkejäni tälläkin hetkellä ovat Lady Boi ja Bangkok Passion - jotka kumpikin löytyvät Farangin listalta.

Ensimmäisen Farang-elämyksen innoittamana päädyimme sinne uudelleen kahta kuukautta myöhemmin, nyt hieman suuremmalla kokoonpanolla. Tällä kertaa teimme pöytävarauksen edellisenä iltana - mikä olisi varmasti ollut ongelma, jos olisimme yrittäneet varata pöytä perjantai- tai lauantai-illaksi, mutta koska tarkoituksemme oli illallistaa Farangissa vain "pikaisesti" arki-iltana, varauksen myöhäinen ajankohta ei osoittautunut ongelmaksi. Pöytämme oli tällä kertaa suuremmassa salissa - siinä, jota useat arvostelijat ovat moittineet meluisaksi ja ruokalamaiseksi - mutta koska arki-iltana ravintola ei ollut lähimainkaan täynnä, jäi muiden arvosteluissa mainitsema "häiritsevä meteli" jälleen kokematta.

Nyt meillä oli selkeä kuva siitä, mitä halusimme syödä, joten tastingmenun sijaan päädyimme tilaamaan yksittäisiä ruokalajeja listalta. Pöytään tiensä löysivät vihersimpukat, pehmeäkuoriset taskuravut vihreän mangosalaatin kera, kampasimpukat ja tietenkin rapeaksi paistettu possu - ja nyt kokonaisuus toimi aivan täydellisesti. Lautaselle ei päätynyt tällä kertaa pettymyksiä tai latteita makuja, vaan juuri ne komponentit, jotka tekevät Farangin keittiöhenkilökunnasta Mestareita isolla ämmällä. Jälkiruuat skippasimme suosiolla kokonaan ja korvasimme ne tylysti Farangin loistavilla drinkeillä.

Pari sanaa vielä palvelusta ja tarjoilusta, ihan vain koska olen sieltä täältä lukenut, etteivät kaikki ole olleet aivan tyytyväisiä Farangin pavelun tasoon. Itse en kummallakaan kerralla törmännyt millään tavalla moitittavaan palveluun Farangissa. Tietenkin lauantai-iltana kello yhdeksältä henkilökunta oli kiireistä, ja tavallaan sen huomasi myös heidän otteistaan, mutta missään vaiheessa palvelua ei voinut sanoa huonoksi tai hätäiseksi - päinvastoin. Minua ja seuralaisiani ainakin palveltiin Farangissa ammattitaitoisesti ja asianmukaisesti molemmilla kerroilla, kun sinne eksyimme, ja sellaisella ystävällisyydellä, joka sai nämä hieman jännittyneetkin asiakkaat rentoutumaan ja nauttimaan tästä ainutkertaisen hienosta elämyksestä.

Farangin vahvuuksia on turha etsiä jälkiruokalistalta tai kevyistä vaihtoehdoista, sillä ne piilevät sen vahvoissa, runsaissa mauissa, joita maustavat sitruunauoho ja korianteri juuri sopivalla tavalla.