Nyt kun olen päässyt tutustumaan mineraalimeikkeihin - tarkoitan nyt aitoja, kunnollisia sellaisia, enkä mitään Maybellinen tai L'orealin "hyviäyrityksiä" - on alkanut vähiinsä ihmetyttämään, miksi ihmeessä sitä on tullut vuosikausia tällättyä naamaansa tuotteilla, jotka sisältävät kaikenlaisia turhia ja joissain tapauksissa jopa hieman epäilyttäviäkin ainesosia? Tai, no, syy on tietysti siinä, että en ole ollut riittävän tietoinen mineraalimeikkien olemassaolosta. Harmittaa silti: En usko, että ihoni on ainakaan suoranaisesti iloinnut käyttämieni meikkivoiteiden ja -puutereiden kaikista ainesosista. Tuntuu että jo viikon meikkivoiteettomuuden jälkeen iho on paremmassa kunnossa. Sitäpaitsi olen maksanut paljon turhasta. Aikaisemmin käyttämäni tuotteet olivat suorastaan kyllästetty talkilla ja muilla turhilla "täyteaineilla".
Kumpikohan seuraavista nyt olikaan se NATURALE...?
Lily Lolo mineral foundation
Ingredients: Mica, Zinc Oxide, Titanium Dioxide, Iron Oxides, Ultramarine Blue
(Linkkien takana Incihaku.fi:n suomennokset ainesosille. Aika kätevä muuten tuo incihaku, jos yhtään kiinnostaa millä naamaansa pakkeloi.)
L'oreal Paris True Match Naturale Mineral Foundation
Ingredients: Active Ingredients: Titanium Dioxide (3.0%), Zinc Oxide (5.0%); Inactive Ingredients: Talc, Boron Nitrate, Dimethicone, Copernicia Cerifera (Carnauba) Wax, Cetyl Dimethicone, Trimethylsiloxysilicate, Triisocetyl Citrate, Aloe Vera (Aloe Barbadensis) Leaf Juice, Tocopherol (Natural Vitamin E), Panthenol, May Contain (+/-):, Bismuth Oxychloride (CI 77163), Iron Oxides
(En edes jaksa ruveta linkittämään jokaista ainesosaa erikseen incihaun sivuille.)
Otin tähän L'orealin esimerkiksi ihan vain siksi koska se oli ensimmäinen, jonka ainesosaluettelo löytyi suhteellisen helposti internetistä. Täytyy myöntää, että en ole ikinä edes kokeillut kyseistä tuotetta, mutta tuskin Maybellinen vastaava tuote kovin paljoa tuosta eroaa. Ollakseni täysin rehellinen itseäni kohtaan minun olisi pitänyt etsiä eräännimeltämainitsemattoman meikkivoiteen ja irtopuuterin ainesosaluettelot, mutta joskus on mukavaa olla autuaallisen tietämätön jositakin asioista, vai mitä?
lauantai 10. syyskuuta 2011
tiistai 6. syyskuuta 2011
Meikkipussin kasvojenkohotus
Syksyisen suursiivouksen yhteydessä tuli valtava tarve tyhjätä meikkipussin sisältö kylpyhuoneen matolle ja tutkia, mitä kaikkea sinne on vuosien varrella tullut piilotettua - ja mitä kaikkea voisi heittää taas menemään. Kosmetiikkakoelmani vanhimmat tuotteet ovat yli kymmenen vuoden takaa, joten lienee ihan aiheellista käydä se läpi pölyhuiskun kanssa.
Jossain törmäsin "esittele meikkipussisi sisältö" -tyyliseen postaukseen. Vierastin ajatusta aluksi. Jotenkin muhun on aikoinaan iskostunut sellainen ajatusmalli, että meikkipussin sisältö on jokaisen yksityisasia. Eihän se kenellekään kuulu kuinka paljon rahaa, aikaa ja tuotteita kukin käyttää itsensä ehostamiseen. Sitten tajusin, että juuri sellaisista postauksista, missä kirjoittajat kertovat kokemuksiaan tietystä tuotteista, olen itsekin hyötynyt paljon. Muutama euro on tullut säästettyä kun en joka kerta olekaan langennut Joe Blascon tai Lancomen luomiväriin, vaan kokeillut vähän edullisemman merkin, esim. IsaDoran tai Goshin vastaavaa tuotetta. Eli miksipä ei...?
Joten tässä tulee, mun meikkipussin kolme elämää suurempaa asiaa, joissa kaikissa on hinta-laatusuhde kohdallaan.
1. Muistatteko MaxFactorin Lashfinity -mascaran? TÄMÄ EI OLE SE, mutta mulla on kova ikävä Lashfinitya! Sitä ei taida enää mistään saada, enkä ole sen ripsivärin voittanutta vielä löytänyt. Nyt melkeinjokapäiväisessä käytössä on saman valmistajan False Lash Effect Fusion, mutta se ei ole likimainkaan yhtä hyvä tuote kuin Lashfinity oli aikoinaan. Toki kyseinen ripsiväri hakkaa silti monet kalliimmat mennen tullen - meikkipussin pohjalle jäävät yhdeksän kertaa kymmenestä pyörimään mm. Kanebon 38c, Helena Rubinsteinin Lash Queen, Clarinsin Wonder Perfect (joka on kyllä täyttä kuraa kaikin puolin ilman vertailukohdettakin) ja Lancomen Hypnose muutaman halvemman ripsarin ohella.
2. Jokaisen naisen meikkipussista löytyy tuote, josta ei saattaisi ikipäivänä luopua. Mun rakkain tuote on The Body Shopin kulma- ja rajausväripaletti värissä dark brown/black. Pelkään kuollakseni että kyseisen tuotteen valmistus päätetään jonain päivänä lopettaa. Mistä sitten tilalle yhtä hyvä vastaava tuote yhtä kohtuulliseen hintaan?
3. Tuote, jolla saa halvemmistakin luomiväreistä jotain irti. En tiedä saako täältä Suomesta ostettua Too Faced Shadow Insurancea (pohjustusvoide luomivärille), mutta itse olen tilannut tätä "must have" -tuotetta eBayn kautta muistaakseni noin kymmenen euron euron hintaan.
Jotain uuttakin tuli meikkipussiin hankittua... Tässä ne tärkeimät.
1. Aurinkopuuterilla tehdyt varjostukset näyttävät lähes poikkeuksetta ja melkein kaikkien kasvoilla enemmän tai vähemmän joko oransseilta tai tunkkaisilta - tai sitten ne kimaltelevat typerästi. Mm. Karkkipäivän Sanni on käyttänyt varjostuksiin NYXin poskipunaa sävyssä Taupe, joten päätin kokeilla sitä itsekin. Tämä sävy on pikemminkin kylmä kuin lämmin, mitä taas aurinkopuuterit likimain poikkeuksetta ovat. Kerron kokemuksista myöhemmin.
2. Tein tilauksen Dermosilille (niiden kasvojenpuhdistusaineet ja silmänympärysgeeli ovat mulle ihan must!) ja tilasin samalla valokynän välttyäkseni ylimääräisten postikulujen maksamiselta. En ole koskaan käyttänyt valokynää, mutta ensituntumalla sanoisin että tämä on ihan pätevä tuote ja kesti yllättävän hyvin koko päivän jopa huonon pohjustuksen päällä.
3. Tämä on ehdottomasti koko vuoden jännittävin ja odotetuin kosmetiikkakokeiluni! Olen käynyt läpi valtavan valikoiman meikkivoiteita (ja puutereita), mutta lopputulos on ollut aina yhtä kurja: Vaikutelma on tunkkainen ja tunne kasvoilla epämiellyttävä. Ilman puuteria en voi meikkivoidetta käyttää koska ihoni alkaa kiiltelemään kovin helposti, mutta kun sipaisen puuteria meikkivoiteen päälle, on lopputulos epäluonnollinen: Kuulaudesta on aivan turha edes haaveilla tällaisen maskin alla! Lisäksi ihoni tuntuu menevän helposti tukkoon meikkivoidetta käyttäessäni. Ja kuinka paljon siihen meikkivoiteen ja puuterin levittämiseen meneekään aikaa...
Mineraalipohjakokeiluni alkoi vähän kurjasti kun haksahdin erään tuttavan kehoituksesta kokeilemaan Maybellinen mineraalipohjaa. Kyllähän se kesällä asiansa ajoi (paremman puutteessa) mutta vähän ikävä maku siitä silti suuhun jäi. Lily Lolon mineraalimeikeillä ei ole onneksi mitään tekemistä Maybellinen, L'orealin, MaxFactorin, Lumenen tai muiden vastaavien kanssa - liekö niistä voi edes puhua samassa lauseessa! Ehkäpä nyt saan vihdoin heittää meikkivoiteet ja -puuterit menemään ja tupsutella naamalleni niiden sijaan kevyttä Lily Loloa! Isoin ongelma tässä on tämä sävyn valinnan vaikeus...
Tarkempaa Lily Lolo -tietoa (englanniksi) täältä: https://www.lilylolo.co.uk/
Jossain törmäsin "esittele meikkipussisi sisältö" -tyyliseen postaukseen. Vierastin ajatusta aluksi. Jotenkin muhun on aikoinaan iskostunut sellainen ajatusmalli, että meikkipussin sisältö on jokaisen yksityisasia. Eihän se kenellekään kuulu kuinka paljon rahaa, aikaa ja tuotteita kukin käyttää itsensä ehostamiseen. Sitten tajusin, että juuri sellaisista postauksista, missä kirjoittajat kertovat kokemuksiaan tietystä tuotteista, olen itsekin hyötynyt paljon. Muutama euro on tullut säästettyä kun en joka kerta olekaan langennut Joe Blascon tai Lancomen luomiväriin, vaan kokeillut vähän edullisemman merkin, esim. IsaDoran tai Goshin vastaavaa tuotetta. Eli miksipä ei...?
Joten tässä tulee, mun meikkipussin kolme elämää suurempaa asiaa, joissa kaikissa on hinta-laatusuhde kohdallaan.
1. Muistatteko MaxFactorin Lashfinity -mascaran? TÄMÄ EI OLE SE, mutta mulla on kova ikävä Lashfinitya! Sitä ei taida enää mistään saada, enkä ole sen ripsivärin voittanutta vielä löytänyt. Nyt melkeinjokapäiväisessä käytössä on saman valmistajan False Lash Effect Fusion, mutta se ei ole likimainkaan yhtä hyvä tuote kuin Lashfinity oli aikoinaan. Toki kyseinen ripsiväri hakkaa silti monet kalliimmat mennen tullen - meikkipussin pohjalle jäävät yhdeksän kertaa kymmenestä pyörimään mm. Kanebon 38c, Helena Rubinsteinin Lash Queen, Clarinsin Wonder Perfect (joka on kyllä täyttä kuraa kaikin puolin ilman vertailukohdettakin) ja Lancomen Hypnose muutaman halvemman ripsarin ohella.
2. Jokaisen naisen meikkipussista löytyy tuote, josta ei saattaisi ikipäivänä luopua. Mun rakkain tuote on The Body Shopin kulma- ja rajausväripaletti värissä dark brown/black. Pelkään kuollakseni että kyseisen tuotteen valmistus päätetään jonain päivänä lopettaa. Mistä sitten tilalle yhtä hyvä vastaava tuote yhtä kohtuulliseen hintaan?
3. Tuote, jolla saa halvemmistakin luomiväreistä jotain irti. En tiedä saako täältä Suomesta ostettua Too Faced Shadow Insurancea (pohjustusvoide luomivärille), mutta itse olen tilannut tätä "must have" -tuotetta eBayn kautta muistaakseni noin kymmenen euron euron hintaan.
Jotain uuttakin tuli meikkipussiin hankittua... Tässä ne tärkeimät.
1. Aurinkopuuterilla tehdyt varjostukset näyttävät lähes poikkeuksetta ja melkein kaikkien kasvoilla enemmän tai vähemmän joko oransseilta tai tunkkaisilta - tai sitten ne kimaltelevat typerästi. Mm. Karkkipäivän Sanni on käyttänyt varjostuksiin NYXin poskipunaa sävyssä Taupe, joten päätin kokeilla sitä itsekin. Tämä sävy on pikemminkin kylmä kuin lämmin, mitä taas aurinkopuuterit likimain poikkeuksetta ovat. Kerron kokemuksista myöhemmin.
2. Tein tilauksen Dermosilille (niiden kasvojenpuhdistusaineet ja silmänympärysgeeli ovat mulle ihan must!) ja tilasin samalla valokynän välttyäkseni ylimääräisten postikulujen maksamiselta. En ole koskaan käyttänyt valokynää, mutta ensituntumalla sanoisin että tämä on ihan pätevä tuote ja kesti yllättävän hyvin koko päivän jopa huonon pohjustuksen päällä.
3. Tämä on ehdottomasti koko vuoden jännittävin ja odotetuin kosmetiikkakokeiluni! Olen käynyt läpi valtavan valikoiman meikkivoiteita (ja puutereita), mutta lopputulos on ollut aina yhtä kurja: Vaikutelma on tunkkainen ja tunne kasvoilla epämiellyttävä. Ilman puuteria en voi meikkivoidetta käyttää koska ihoni alkaa kiiltelemään kovin helposti, mutta kun sipaisen puuteria meikkivoiteen päälle, on lopputulos epäluonnollinen: Kuulaudesta on aivan turha edes haaveilla tällaisen maskin alla! Lisäksi ihoni tuntuu menevän helposti tukkoon meikkivoidetta käyttäessäni. Ja kuinka paljon siihen meikkivoiteen ja puuterin levittämiseen meneekään aikaa...
Mineraalipohjakokeiluni alkoi vähän kurjasti kun haksahdin erään tuttavan kehoituksesta kokeilemaan Maybellinen mineraalipohjaa. Kyllähän se kesällä asiansa ajoi (paremman puutteessa) mutta vähän ikävä maku siitä silti suuhun jäi. Lily Lolon mineraalimeikeillä ei ole onneksi mitään tekemistä Maybellinen, L'orealin, MaxFactorin, Lumenen tai muiden vastaavien kanssa - liekö niistä voi edes puhua samassa lauseessa! Ehkäpä nyt saan vihdoin heittää meikkivoiteet ja -puuterit menemään ja tupsutella naamalleni niiden sijaan kevyttä Lily Loloa! Isoin ongelma tässä on tämä sävyn valinnan vaikeus...
Tarkempaa Lily Lolo -tietoa (englanniksi) täältä: https://www.lilylolo.co.uk/
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
Lauantai-ilta med Baileys, Koskenkorva och Malibu
Aloitetaanko sillä että Virkiän naisten pesäpallojoukkue voitti tänään finaalisarjan ekan pelin - aivan mahtavaa (vaikken paikalla ollutkaan)!
Jatketaan sitten onnellisen elämän salaisuudella. Mun omalääkärini (täällä Lapualla on omalääkärijärjestelmä, KVG jos mietit mitä se tarkoittaa) sanoi mulle, noin puolivuotta sitten kun kävin ensimmäistä kertaa elämässäni TK:ssa, että "kannattaa muistaa rakastaa itseään vähän enemmän kun muita". Ohje ei ole kovin raamatullinen, mutta piru vie, siinä se onnellisen elämän salaisuus on! Ajatelkaapa, mitä kaikkea te, rakkaat lukijani, olette valmiita tekemään rakkaimpienne eteen? Sitten seuraa se kinkkinen kysymys: Miksi ihminen ei olisi valmis tekemään sitä kaikkea myös itsensä eteen?
Jostain syystä tämä ohje jäi mun mieleen - ja mä olen kovasti yrittänyt sitä noudattaa. Lopputulos: Mulla on ollut elämäni parhain kesä! Olen nauttinut jokaisesta hetkestä täysillä, maistanut elämän kaikki vivahteet makeista ja herkullisista niihin kitkeriin ja happamiin... Mutta ennen kaikkea: Olen vihdoin tajunnut, että se ainoa ihminen jota mun on aivan pakko kestää elämäni loppuun asti olen MINÄ ITSE.
(Ei silti, ois kiva löytää joku jota oikeasti huvittais katsella yhtä kauan...)
Paras siis rakastaa itseään!
(Ja BTW, jottei kukaan kuvittelisi että mä olen aivan täynnä itseäni, kerron teille, että tässä maailmassa on edelleen kourallinen ihmisiä joita rakastan niin paljon että voisin koska vain vaihtaa elämäni parhaimmat muistot ja kokemukset pois heidän takiaan.)
Elämä maistuu kerrankin elämältä, eikä siltä tylsältä kaurapuurolta jota on tullut syötyä ihan liian pitkään joka aamu...
Ja tähän loppuun vielä vähän SIXX A.M:aa...
Jatketaan sitten onnellisen elämän salaisuudella. Mun omalääkärini (täällä Lapualla on omalääkärijärjestelmä, KVG jos mietit mitä se tarkoittaa) sanoi mulle, noin puolivuotta sitten kun kävin ensimmäistä kertaa elämässäni TK:ssa, että "kannattaa muistaa rakastaa itseään vähän enemmän kun muita". Ohje ei ole kovin raamatullinen, mutta piru vie, siinä se onnellisen elämän salaisuus on! Ajatelkaapa, mitä kaikkea te, rakkaat lukijani, olette valmiita tekemään rakkaimpienne eteen? Sitten seuraa se kinkkinen kysymys: Miksi ihminen ei olisi valmis tekemään sitä kaikkea myös itsensä eteen?
Jostain syystä tämä ohje jäi mun mieleen - ja mä olen kovasti yrittänyt sitä noudattaa. Lopputulos: Mulla on ollut elämäni parhain kesä! Olen nauttinut jokaisesta hetkestä täysillä, maistanut elämän kaikki vivahteet makeista ja herkullisista niihin kitkeriin ja happamiin... Mutta ennen kaikkea: Olen vihdoin tajunnut, että se ainoa ihminen jota mun on aivan pakko kestää elämäni loppuun asti olen MINÄ ITSE.
(Ei silti, ois kiva löytää joku jota oikeasti huvittais katsella yhtä kauan...)
Paras siis rakastaa itseään!
(Ja BTW, jottei kukaan kuvittelisi että mä olen aivan täynnä itseäni, kerron teille, että tässä maailmassa on edelleen kourallinen ihmisiä joita rakastan niin paljon että voisin koska vain vaihtaa elämäni parhaimmat muistot ja kokemukset pois heidän takiaan.)
Elämä maistuu kerrankin elämältä, eikä siltä tylsältä kaurapuurolta jota on tullut syötyä ihan liian pitkään joka aamu...
Ja tähän loppuun vielä vähän SIXX A.M:aa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
