Tarina olisi oikeasti todella pitkä, mutta tiivistän sitä rankasti.
Vuosi takaperin Cillalla ilmeni ensimmäistä kertaa kummallista ihottumaa silmien ympärillä. Cilla rapsutteli silmänympäryksiään siinä määrin että kävimme näyttämässä vaivaa eläinlääkärille. Diagnoosi sillä kerralla oli silmien sidekalvotulehdus - ja sitä seuraavallakin kerralla. Kukaan ei osannut epäillä allergiaa tai sitä, että silmien sidekalvotulehdus johtui silmien raapimisesta eikä toisinpäin. Minä ostin kuitenkin "kaiken varalta" koiralle allergianappulaa. Ehkä alitajuisesti siis epäilin allergian mahdollisuutta.
Muutaman kuukauden ajan koira olikin kunnossa, siitäkin huolimatta etten todellakaan ollut mitenkään turhan tarkka allergiaruokavalion kanssa: Cilla söi allergianappuloittensa ohella paljon muutakin ruokaa. Ei oireita.
Keväällä tilanne sitten muuttui radikaalisti. Koiralle tuli niin paha ihottuma kainaloihin, että uusi eläinlääkärireissu oli tiedossa. Tällä kerralla eläinlääkäri vihdoin ymmärsi epäillä allergiaa ja kehoitti meitä kokeilemaan eliminaatiodieettiä. Hypoallergenic-ruoka oli sallittujen listalla, mutta pääasiassa Cilla söi kalaa ja kasvismössöä. Vähitellen siirryttiin sitten takaisin kuivaruokaan ja hypoallergenicnappuloista "tavallisiin" nappuloihin.
Olen pitänyt suurpiirteistä päiväkirjaa kunkin koiran terveydestä ja terveyteen liittyvistä tapahtumista, mutta viimekesänä en ole tehnyt Cillan päiväkirjaan ensimmäistäkään iho-oiremerkintää. Muistan kuitenkin ettei kesä täysin oireettomasti edennyt. Cilla rapsutteli itseään silloin tällöin, joskus enemmän, joskus vähemmän, joskus ei ollenkaan. Kissannappuloiden varastamisella ja kutinalla näytti olevan selvä yhteys, ja laitoinkin kutinan lopulta Cillan vohkimien kissanraksujen syyksi. Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi pitänyt olla ehdottomasti tarkempi ja tiukempi johtopäätöksissäni, mutta kukapa sitä haluaisi uskoa pahinta. Loppukesästä siirsin kaikki koirat BARF-ruokavaliolle, osittain sen takia että pelkäsi iho-oireiden pahenevan, mutta pääasiassa tyystin muista syistä.
Keskustelupalstoilla hehkutetaan BARFfauksen hyviä puolia siinä määrin että uskoin sen olevan vastaus kaikkeen, myös allergiaan. Aluksi näyttikin siltä: Cilla olikin elämänsä kunnossa ja raakaruoka maistui, ja koska allergiaoireet olivat lähes tyystin kadonneet, uskaltauduin - kokeneemman tahon kannustamana - astuttamaan Cillan syyskuun alussa.
Kun palasimme kotiin astustusreissulta, alkoi rapsutteleminen taas. Ette usko sitä harmia ja itsesyytösten määrää - toivoin jopa sitä että astutus olisi epäonnistunut, niin valtavasti minua ketutti. Senkertainen oireilu meni onneksi nopeasti ohi, mutta jotain siitä ehdin kuitenkin oppia: BARF-ruokavalio ei sittenkään ollut poistanut ongelmaa kokonaan, vaan vain helpottanut tilannetta. Oloni huojentui onneksi hieman kun huomasin kantoajan sujuvan ongelmitta ihon suhteen - tosin muita ongelmia sitten riitti senkin edestä. Cilla päätti muunmuuassa ettei enää syö ensimmäistäkään BARF-annosta, sille kelpasi vain nappulat, ja nekin vain vaivoin. Vaihto BARFista nappuloihin sujui onneksi ongelmitta - ei mitään oireita, maha pysyi kunnossa ja iho terveenä (mikä helpotus!). Syötin koiralle siis Orijenin pentunappulaa (ja jonkin verran kotiruokaa) synnytykseen saakka - sen jälkeen ei enää Orijen kelvannutkaan, ainoa ruoka mitä koira suostui syömään oli Royal Caninin Mini Sensible. Cilla oli synnytyksen ajan tutun kasvattajan hoivissa, kunnes viikko takaperin, kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen, hain neidin ja hänen pienen tyttöpentunsa takaisin kotiin.
Iho-oireet olivat alkaneet jo hoitopaikassa; iho punoitti ja siellä täällä näkyi pieniä "hotspottien alkuja". Kotona oireilu vain paheni. Nyt, noin kolme viikkoa synnytyksen jälkeen, rapsuttaminen alkaa olla sitä luokkaa, että heitin nappuloilla vesilintua ja siirsin koiran takaisin raakaravinnolle, olkoonkin että se imettää. Ei se noita nappuloita ole kovin innokkaasti täällä kotona edes syönyt, paremmin on maistunut naudanmahapuuro ja RC:n starter mousse. Nyt nappuloita ei enää ole edes tarjolla. Pakko tehdä jotain kun iho on noin punainen ja kutiaa, ja vaikkei BARF meidän kohdalla ihottumia kokonaan parantanutkaan, ainakin se helpotti huomattavasti. En tiedä kuinka järkevää on siirtää koira BARFille kesken imetysajan, mutta samat ravinteen se saa BARF-ruokavaliosta kuin nappuloistakin, paremmassa muodossa vain! Varavuoksi lisäilen ruokaan citro-oskaa, tuleepahan tarvittavien vitamiinien ja hivenaineiden saanti varmistettua.
Nyt sormet ristissä ja peukut pystyssä odottelen, että iho-oireet alkaisivat edes vähän helpottamaan. Kurjaahan se on koirasta hoitaa pentuakin jos kainaloita, silmiä ja suupieliä kovasti kutittaa. En usko, että Cillan kohdalla kyse olisi kuitenkaan pelkästään ruoka-aineallergiasta, niin vahvasti oireet näin jälkikäteen arvioituna viittaavat atopiaan, mutta koska BARF on aikaisemminkin helpottanut tilannetta, sitä kokeillaan nytkin - ja sille tielle myös jäädään. Pennut ovat neidin osalta myös tässä, atooppista koiraa kun ei mielestäni tarvitsisi pennuttaa ollenkaan, ja hyvin vahvasti nämä oireet atopiaan nyt viittaavat.
Huoh. Tuota pentulaatikossa ryömivää neitiä en sitten takuulla myy mihinkään. Jos sattuu että sille on periytynyt äitinsä vaiva. Aika näyttää.
Yritin etsiä Googlella kohtalotovereita ja muiden kokemuksia atooppisen koiran kanssa elämisestä. Mikä on auttanut ja kuinka oireet saa parhaiten pidettyä kurissa?
